Kävin tosiaan sunnuntaina pyöräilemässä.
Käytin DB:n Call-a-Bike palvelua. Systeemi tuntui aika toimivalta. Katsoin internetistä missä on lähin vapaa pyörä ja suunnistin sinne suuntaan. Pyörän piti löytyä puolen korttelin päästä, lähimmästä isosta risteyksestä. Siinä ei kuitenkaan pyörää näkynyt, mutta minuutin harhailtuani huomasin pyörän seuraavassa risteyksessä. Voi olla että minun netistä katsomani pyörä oli jo otettu, olin katsonut niitä puolituntia ennen lähtöä. Pyöriä saisi toki etsittyä myös kännykällä, eli ajantasaista tietoa saa myös kadulla.
Olin etukäteen jo rekisteröitynyt palveluun, eli periaatteessa pyörän vuokraaminen onnistuisi soittamalla pyörässä lukevaan puhelinnumeroon josta saa aktivointikoodin, joka sitten syötetään pyörän lukitusjärjestelmään. Pari kertaa soitettuani totesin että en osaa navigoida saksan-kielistä puhelinpuuta alkuunkaan. Ymmärsin että pitää painaa 1 jos jotain tai 0 jos jotain muuta, mutta kun muutaman kerran satunnaisia numeroita painettuani pyörä oli edelleen lukossa, alistuin ja soitin asiakaspalvelunumeroon. Se toimikin näppärästi. Ystävällinen ja hyvää englantia puhuva virkailija antoi minulle pyörän avauskoodin ja sain pyörän liikkeelle.
Pyörä oli varsin hyvän tuntuinen, vaikkakin aika painava. Esitteen mukaan 23,4 kg. Minulla ei ole mitään varsinaista käsitystä pyörien keskipainosta, mutta ilmeisesti 15 kg on lähempänä normaalia. Painon huomasi etenkin mäissä ja hiekkateillä. Tavallisissa kaupunkioloissa siitä ei varsinaisesti ole harmia. Takana olevaan istuimen näköiseen asiaan sai repun kiinnitettyä näppärästi pyörässä olevilla kuminauhoilla. Kätevää.
Alla kartta reitistä.
Punainen viiva on kulkemani reitti ja vihreä Grün Gürtel, vihreä rinki, jota pyrin seuraamaan. Karttaa voi zoomata vasemmassa reunassa olevan plussan ja miinuksen avulla ja sitä voi siirellä hiirellä. Punaiset pallukat edustavat ottamiani valokuvia. Niitä voi tarkastella klikkaamalla (kuvat löytyvät myös suoraan tästä Picasa-albumista).
Aloitin kotoa Sachsenhausenista ja kuljin aluksi Main -joen vartta länteen. Tarkoitus oli kulkea Mainia pitkin Nidda -joelle saakka, josta seuraisin Grün Gürtelin reittiä Frankfurt pohjoispuolelta kiertäen takaisin joelle. Kartasta, merkitystä reitistä ja GPS:tä huolimatta luonnollisesti eksyin.
Alkumatkan piti olla todella helppo: piti vain seurata jokea. Onnistuin kuitenkin eksymään. Käännyin Mainilta 90 astetta vasemmalle jostain syystä (tie 40 kohdalla). Tajusin virheeni jossain vaiheessa, mutta löysin Grün Gürtelin tieviitat ja luulin nyt kulkevani reittiä vastapäivään. Se sopi minulle hyvin. Yllätyksekseni saavuin kuitenkin Höchstin edustalle, Niddan ja Mainin risteykseen. Eli olin taas alkuperäisellä reitillä. Ylitin Mainin lossilla (maksoi euron) Höchstiin. Oikein kivan näköinen paikka. Sieltä jatkoin Niddaa pitkin pohjoiseen ja itään, kunnes Rödelheimin kohdalla eksyin ja tein vahingosssa U-käännöksen. Huomasin asian vasta kuin olin taas Höchstissä. Päätin että en lähde enää takaisin, vaan suuntasin Grün Grüdeliä vastapäivään. Eli uudestaan lossilla. Tai ehkä se ei ollut lossi vaan tavallinen yhteysalus. Paatti kääntyi, eikä tuntunut olevan minkään sortin vaijereiden varassa.
Loppumatkalla en enään varsinaisesti eksynyt. Kerran käännyin vähän turhan aikaisin, mutta tajusin sen suhteellisen nopeasti ja selvitin kartasta miten pääsen takaisin reitille. Eli olin sentään kartalla kokoajan, vaikken ehkä oikean viivan päällä.
Tässä vielä linkit Nokian Sports Tracker karttoihin (osa 1 ja osa 2). Niistä näkee nopeus, korkeus ja muita tarpeettomia tietoja. Reitti on jaettu kahteen osaan, kun kännykästä loppui virta kesken ja Sports Tracker sen takia sammui. Jostain syystä Sports Tracker ei osaa yhdistää reittejä eikä .gpx –tiedoston siirtäminenkään oikein toiminut. Ylipäätään Sports Trackerin nettipalvelu tuntuu jotenkin kököltä. Ei tosin tuo GPS Visualizerkaan mikään helppo ollut, mutta sillä sentään sai yhden kartan jossa on reitti ja valokuvat samassa kasassa.
Oikein mukava reitti. Periaatteessa opasteet olivat hyviä (syytän eksymisestä omaa suuntavaistoani) ja reitti hyvin suunniteltu. Autoteitä ei tarvinnut ylittää kuin ihan muutaman kerran, niistäkin varmaan suurin osa eksymisten takia. Suuri osa matkasta oli hyvää asfalttitietä, mutta Frankfurtin eteläpuolella metsässä oli hiekkatietä. Karttaan oli merkitty tien päällysteet erikseen, niin rullaluistelijakin voisi valita sopivan reitin.
Matkanvarrella näkyi paljon muitakin ulkoilijoita. Lähinnä vanhuksia ja lapsiperheitä. Yksi perhe harrasti jousiammuntaa nurmikentällä ja toinen ampui ritsalla joutsenta (tai ainakin järveä jossa uiskenteli yksi joutsen, ehkä ne ei oikeasti tähdännyt siihen). Siirtolapuutarhamökkejä näkyi paljon. Välillä tuli puusaunan tuoksu sieraimiin, ehkä niihin liittyen. Tosin varmaan oikeasti takasta eikä saunasta.
Pyörän palautus onnistui samalla tavalla kuin lainaaminenkin: soitto asiakaspalveluun, ilmoitin niille pyörässä näkyvän lukituskoodin ja pyörän sijainnin. Vuorokauden vuokra oli 9 euroa. Varsinaisesti nämä DB:n Call-a-Biket on tarkoitettu kai työmatkaliikenteeseen tai muihin lyhyisiin siirtymiin. Perushinnoittelu on 8 senttiä minuutti. Eli kymmenen minuutin matka maksaisi 80 senttiä—huomattavasti vähemmän kuin halvin joukkoliikennelippu.
Kokonaisuutena oikein positiivinen kokemus. Verrattuna Porvoon ja Helsingin city-pyöriin tämä oli todella käyttökelpoinen. Mielellään sitä maksaakin jotain siitä hyvästä että pyörä toimii ja on mukava ajaa. Internet-palvelu joka paikallistaa pyörät on myös hyvä, Helsingissähän ei koskaan ole takeita pyörän löytymisestä niin niihin ei voi varsinaisesti luottaa.
15 kommenttia:
Muistellen sinun nuoruutesi epävarmaa suunnistuskykyä, on mahtava ihme, että onnistuit palaamaan takaisin suunnilleen suunnitelman puitteissa. Onnittelut!
Tekniikka auttaa kun suuntavaisto pettää.
Hah, hyvä että laitoit tunnisteeksi "nörtti", niin ihmeen paljon tekniikkaa ja korkeampaa tietämystä pyöräretkeesi tarvittiin. Sinänsä pyöräilysi vaikutti tosi hauskalta, jos näin tylsästi voi sanoa.
Ai, se olin kyllä minä, Karina - Pirkko, joka kommentoi edellisen.
Mielenkiintoinen tarina. Koko systeemi lainapyöristä ja reiteistä internetin maailmassa kuullostaa minulle kuin unennäöltä. Kuitenkin ollaan keskellä nykyajan suurkaupunkia. Saksalaiset tuntuvat osaavan elää arkipäivää nykyajassa.
Sports Tracker on kyllä vähän kömpelö ja puutteellinen. Matkoja ei tosiaan voi yhdistellä, eikä näytä olevan edes perusominaisuutena katsoa tiettyjä matkoja kartalta samaan aikaan. Voi tietysti antaa niille yhteisen nimen ja piilottaa sillä tavoin kaikki muut. Pitäisi olla ruksi nimen vieressä, josta voi valita näyttääkö kartalla vai ei. Toisten matkoja ei voi ilmeisesti katsoa lainkaan muuta kuin yksitellen.
On myös hölmöä, että kun minulla on purjehdusreissun jäljiltä nautical mile mittayksikkönä, on sinunkin pyöräilysi mitattu maileissa. Pitäisi olla mahdollista muuttaa jokaisen matkan kohdalta erikseen ja asettaa eri kulkutavoille omat oletukset.
Suunnistuskyky ei tosiaan ole vieläkään kehittynyt, mutta tekniikka paikkaa jonkun verran. Etenkin tällaisella kuntoilumatkalla ei pahemmin haittaa että välillä harhailee, kotiin löytää sitten GPSn kanssa kuitenkin.
Tämä lainapyörä systeemi on tosiaan hyvä. Pyöräilyhän on usein oikein näppärä liikkumamuoto, mutta pyörän omistaminen ei niin houkuttelevaa. Sellainenhan vaatii huoltoa ja säilytyspaikan ja kaikenlaista hankalaa. Ja lopuksi joku varastaa sen kumminkin. Ehkä vähän pienempi vaiva kuin auto, mutta silti ikävä. Ulkoistan mielelläni kaiken sen vaivan ja riskin jollekin yritykselle, jos saan helposti ja kohtuulliseen hintaan vuokrattua kelvollisia pyöriä.
Antti:
Sait ehkä asian selville muutenkin, mutta kokonaismatka oli siis kilometreissä 50 km ja kokonais matka-aika kutakuinkin 4 tuntia.
Jos vaan akku kestää niin SportsTracker on minust ihan kelvollinen. Tässä http://sportstracker.nokia.com/nts/workoutdetail/index.do?id=1722114 linkissä on meidän tämänpäiväinen automatkamme Shimlasta Manaliin. Kännykällä matkan aikana otetut kuvat näkyvät latautuneen saman tien.
Tähänkö tämä blogi nyt sitten loppui :(
Ei ole loppunut, uusi merkintä ilmesty tänäänkin.
Aika pitkän pyöräilyn vetäsit yksin! Tosi hyvä että osaat saada itsesi reipastumaan ja lähtemään ulos. Tänne (tai Montrealiin) ilmestyi tänä vuonna uudet kaupunkipyörät. Nekin vaikuttavat aika fiksuilta. Uusien heijastimin varustettujen Bixi-pyörien telineitä on melkein joka nurkan takana. Ilmeisesti syteemi on sen verran tehokas, että mm. Boston ja Lontoo on ottanut samat käyttöön.
(http://montreal.bixi.com/home/home-bixi)
En koskaan huomaa niitä Helsingin pyöriä. Joskus olisin ottanutkin sellaisen. onko niissä käyttöohje minne ne jätetään?
Helsingin kaupunkipyörien telineiden vieressä on kartta muista telineistä ja ohjeet. Telineitä on tosin sen verran harvakseltaan, eli luulen että ne varsinaisesti tarkoitettu turstien kiertoajeluun.
Noista Montrealin Bixi-pyöristä muista lukeneeni, pitikin kysyä oletko niihin törmännyt.
En edes tiedä missä Helsingin kaupunkipyöriä on.. Olen kyllä nähnyt joidenkin käyttävän niitä, mutta en tiedä yhdenkään telineen paikkaa. Voisi olla ihan hyödyllisiä.
Sijaintipaikat:
Asema-aukio - Stationsplatsen
Rautatientori, Kaivokatu - Järvägstorget, Brunnsgatan
Lasipalatsi – Glaspalatset
Kiasma, Mannerheiminaukio - Kiasma, Mannerheimplatsen
Karamzininkatu – Karamzinsgatan
Töölön kisahalli - Tölö Sporthall
Hakaniemen metroasema - Hagnäs metrostation
Liisanpuistikko - Elisabetsskvären
Yliopisto, Fabianinkatu - Universitet, Fabiansgatan
Senaatintori - Senatstorget
Kappeli, Unioninkatu - Kappeli, Unionsgatan
Kauppatori - Salutorget
Vanha ylioppilastalo - Gamla studenthuset
Erottaja - Skillnaden
Hietalahdentori - Sandvikstorget
Ruoholahden metroasema - Gräsvikens metrostation
Kaapeli - Kabel
Kampin metroasema - Kampens metrostation
Hietaniemi - Sandudd
Iso Roobertinkatu - Stora Robertsgatan
Taideteollisuusmuseo - Konstindustrimuseet
Meritori - Havstorget
Merisatama - Havshamnen
Olympiaterminaali - Olympiaterminalen
Katajanokan terminaali - Skatuddens terminal
Länsiterminaali - Västra Terminalen
Lähetä kommentti