Ukki kyseli löytyykö minulta selitystä pesuloiden hintaerolle. Mitään faktatietoa minulla ei asiasta ole, mutta ainahan voi spekuloida.
Keksin kaksi potentiaalista selittäjää: matalat palkat ja tiivis kaupunkirakenne.
Täällä on ilmeisesti halvempaa työvoimaa kuin Suomessa. Se näkyy esimerkiksi siinä, että McDonaldsissakin tarjottimet jätetään telineeseen josta työntekijä sitten lajittelee roskat roskikseen. Suomessa roskien lajittelun suhteen on itsepalvelu ainakin pika- ja opiskelijaruokaloissa. En usko että täkäläiset arvostavat tätä lajittelupalvelua sen enempää kuin suomalaisetkaan (saksalaisethan normaalisti kierrättävät innokkaasti, eli roskien lajittelu ei ole vierasta), jolloin ainoaksi selitykseksi jää se, että täällä sellaisen palvelun voi tarjota halvemmalla. Tässä taulukko vuoden 2004 matalapalkkaisista töistä:
Voisin veikata että toi “wachmann” on pesulatyöntekijä, joka ilmeisesti tienaa noin viisi euroa. Suomessa palkka on varmaan tuplasti korkeampi.
No joo, en minä voi jäädä veikkailujen varaan Suomen osalta. Olen kuitenkin ollut yksityisen sektorin palkkatilastoissa töissäkin, jos on tilaisuus sellaisia käyttää niin kai se pitää tehdä.
Tilastojen mukaan viime vuonna “Pesu-, valkaisu- ja värjäyskoneiden hoitajat” tienasivat Suomessa 10,33 euroa tunnissa. Se on ilmeisesti huomattavasti enemmän kuin Saksassa, vaikka en tuota epämääräistä taulukkoa tarkempaa tietoa löytänytkään. Saksan tilastokeskuksen nettisivut on harvinaisen sekavat, ei sieltä mitään löydä. Palkkojen sivukulut on varmaan samaa luokkaa molemmissa.
Eli korkeammat (matalat) palkat Suomessa selittää osan hintaerosta.
Osa varmaan selittyy tehokkaammalla kaupunkirakenteella. Minun käyttämässäni pesulassa tuntuu työntekijällä olevan aina jotain tekemistä. Joko siellä on valmiiksi joku asiakas, tai sitten se häärää jotain vaatteiden kanssa. Sama koskee muitakin palveluliikkeitä: parturissa, ravintoloissa, take-away ruokapaikoissa, jne. tuntuu kaikissa riittävän asiakkaita niin paljon ettei myyjille jää luppoaikaa. Frankfurtissa on paljon väkeä pienellä alueella, etenkin liikekeskuksessa työpäivisin, jolloin palvelu voidaan organisoida tehokkaasti. Take-away paikasta kun osti leipää, yksi rahasti, toinen viipaloi täytteitä, kolmas täytti leipiä ja neljäs grillasi niitä. Toiminta on tehokasta kun jokainen voi keskittyä omaan työhönsä. Pienemmällä asiakasvirralla henkilökunnan tehokkuus laskisi, hinnat nousisi ja sitä kautta asiakasvirta pienenisi entisestään.
Eli täällä on työvoima halpaa ja tiiviin kaupunkirakenteen ansiosta työn tuottavuus korkeampaa. Ehkä.
10 kommenttia:
Kuulostaa hyvältä selitykseltä. Mutta sitä ei voi tuoda Suomeen jos pitää maksaa paljon palkkaa? Pia oli pesulassa kesätöissä ja sinne tuli kai pari asiakasta päivässä ja silti se oli paljon halvempi kuin joku Lindström. Nyt sekin on itsepalvelupesula eikä ne enää tee housujen lyhennyksiä ja nappien ompelua. Hameen vetoketjun vaihto Töölössä ompelijalla maksoi 20 euroa - enemmän kuin hame!
Asiakkaita ei tule ellei hinnat ole huomattavasti nykyistä halvempia, mutta halpoja hintoja ei voi pitää koska yritys ehtii kaatua ennenkuin tulee suosituksi = kannattavaksi? Ehkä tässä tarvitaan vain tehokas markkinointi tueksi?
Kiitos arviosta, tuntuu loogiselta. Mielenkiintoista havaita että kansantalousmieheltä sujuu myös tällainen detaljin analysointi.
Ainakin Helsingin kantakaupungin alueella kaupunkirakenteen luulisi olevan riittävän tiheä palveluja varten. Silti näitä palveluja ei juurikaan ole. Osin varmaan siksi, että vähäisen kysynnän takia hinnat ovat niin korkeita, ettei ihmisillä ole varaa niihin...
On mielenkiintoista havaita, että vaikka palkkataso Saksassa on yleisesti ottaen paljon korkeampi kuin Suomessa, matalimmat palkat ovat paljon alempia. Kannattaisikohan Suomeenkin luoda matalien palkkojen avulla palveluita, ja sitä kautta vähentää työttömyyttä.
PS. Google Translaten mukaan "wachmann im Veranstaltungsdienst" on "vartija jos palvelun". Olisikohan se "Hilfsarbeiter" kuitenkin oikeampi??
Yhden korttelin säteellä on Caloniuksenkadulla muistaakseni kolme pesulaa. Niissä on kaikissa kalliit hinnat. Todennäköisesti kaikki vievät ainakin suurimman osan vaatteista Viroon pestäväksi. Ainakin SOL kai tekee niin. Vien pesulaan puvun kerran vuodessa. Kaiken muun pesen itse, koska hinnat ovat liian korkeat.
Tosiaan, jos analyysini on kohdallaan, näitä halpoja pesuloita ei voi tuoda Suomeen ellei "minimipalkkoja" lasketa. En tiedä miten Saksassa nämä asiat on organisoitu, mutta Suomessahan pienistäkin lisätuloista menee paljon veroja ja menettää oikeuden erilaisiin tukiin. Asumistuen, työmarkkinatuen, toimeentulotuen, yms. menettäminen tekee hyvin matalapalkkaisen työn vastaanottamisesta huonosti kannattavaa. Viiden euron tuntipalkalla ei työttömän oikeastaan kannata tehdä mitään, käteen ei jää juuri enempää verrattuna siihen että nostaisi vain tukia.
Perustulo tekisi toki näistä pienistäkin tienesteistä kannattavia (silloinhan tukia ei menetä vaikka ansaitsee, jolloin implisiittinen rajaveroaste on alhaisempi), mutta se ei taida olla poliittisesti mahdollinen. En myöskään tiedä halutaanko Suomessa että on kokopäivätöitä joiden palkalla ei elä. Onko se jotenkin ihmisarvoa alentavaa että tekee kokopäiväistä työtä, mutta silti valtion tuet kattavat yli puolet tuloista? No, maanviljelijöitä sellainen ei tunnu haittaavan, mutta sellainen ajatus tuntuu silti jotenkin vieraalta. Aina välillä joku ehdottaa pitkäaikaistyöttömien työllistämistä lehtien poimijoiksi tai muuhun "yleishyödylliseen" turhakkeeseen, mutta nämä ehdotukset ei ole mitään suurta suosiota saavuttanut. Köyhien pakottaminen todella alhaisen tuottavuuden töihin tuntuu jotenkin epäreilulta, vaikka se olisikin kokonaistaloudellisesti tehokasta.
Eli siis Etu-Töölössä on ilmeisesti riittävästi asiakkaita. Oletan, että sinne viedään lähinnä vain pukuja, mattoja yms mitä ei kotona voida pestä, ei niinkään tavallisia arkivaatteita, kuten paitoja saati sitten vapaa-ajan vaatteita. Ilmeisesti niitä erikoisvaatteita on riittävästi, ettei pesulan tarvitse hinnoitella esim paitojen pesua järkevälle tasolle. Tällaisissa erikoispesuissa ei varmaan muuten tarvitse kilpailla juurikaan hinnalla, vaan lähinnä sijainnilla. En minä ainakaan ole selvittänyt eri pesuloiden tarkkoja hintoja. Oletan, että puvun pesettäminen kaikkialla maksaa pari kymppiä. Paidoissa sen sijaan olisin tarkempi muutaman centinkin suhteen, kun niitä pitää pestä niin usein.
Joka tapauksessa mielelläni veisin paitani johonkin naapurissa olevista pesuloista, jos siihen ei menisi puolet käytettävissä olevista varoista.
Kun on puhe matalapalkkaisista töistä, minulle tulee yleensä mieleen opiskelijoiden työt. Opiskelijoille työt ovat kai usein lisäansioita. Niillä ei ole tarkoitus elää, vaan parantaa elintasoa. Ainakin siis Amerikassa. Opintolaina/stipendit/vanhemmat maksavat opiskelun ja opiskeluajan asumisen ja ruokailut. Kun yleensä haluaa myös matkustaa, syödä välillä muuallakin kuin opiskelijaruokalassa, käydä konserteissa yms., opiskelijat käyvät osa-aikaisesti töissä. Jotkut vain lomilla, jotkut ympäri vuoden. Sama lukiossa. Toki opiskelijoita ja lukiolaisia ei ole välttämättä kaikkina vuorokauden aikoina käytettävissä, minkä lisäksi kai halutaan vähentää opiskelijoiden työssäkäyntiä opintojen nopeuttamiseksi. Eli kokopäiväisiä vakituisia työntekijöitä tarvitaan. Veikkaan, että Old Navyssäkin kokopäiväiset saivat parempaa palkkaa kuin minä. Se on ihan ok. Suomessa varmaan pitäisi kuulua johonkin myyjien ammattiliittoon ja osa-aikaiselle opiskelijalle on pakko maksaa samaa palkkaa. Opiskelijalle se on kuitenkin ylimääräistä tuloa, kokopäiväiselle se on elanto. Ei siinä ole mitään järkeä. Ei kai niin sitten toimitakaan...
Helsingin kantakaupungissa ei ole pilvenpiirtäjiä. En kyllä tiedä kuinka paljon ne oikeasti vaikuttavat työpaikkojen määrään alueella.
Yritin jotain kaupunginosatilastoja löytää Frankfurtista, mutta ei tunnu löytyvän. Lähin ekvivalentti on ehkä Manhattan, kutsutaanhan tätä Mainhattaniksi... Frankfurt on toki pienempi, mutta tämä pankkikeskus on ehkä jollain tapaa verrattavissa Manhattaniin keskimäärin?
Manhattanilla on työpaikkoja 38700 per neliökilometri. Helsingissä on parhaimmillaan 37000 Kaartinkaupungissa ja 28000 Kampissa. Kluuvissa 24000. Eli tiiveimmät työpaikkakeskittymät Helsingissä ovat verrattavissa Manhattaniin keskimäärin. Luulisi tosiaan olevan riittävät asiakasvirrat.
Ehkä liiketila Helsingissä on suhteettoman kallista, kun siellä liikekeskus ei ole erillään muusta keskuksesta? Täällä Bankviertelissä ei oikeastaan ole mitään muuta kuin toimistotaloja, mitään ostoskeskuksia tai leffateattereita tai muita houkuttimia täällä ei ole, jolloin katutason liiketilasta kilpailevat vain työläisiä palvelevat liikkeet. Helsingissä kaikki vaatekaupat ja yökerhot pyrkivät samoihin kivijalkoihin, joka varmaan nostaa vuokria.
No joo, todennäköisesti palkkaerot ovat tärkein selittäjä.
"Samasta työstä sama palkka" on myös joku tasa-arvon tärkeä aspekti. Siitä voisi olla järkevääkin poiketa, mutta ymmärrettävästi kokoaikaiset matalapalkka-alan työntekijät pelkäävät että se tekisi heistä työttömiä tai osa-aikaisia. Eli ei se mitenkään ongelmatonta olisi. Tarkottaisiko se käytännössä työehtosopimusten yleissitovuuden purkamista?
En usko että Suomessa voisi olla töissä kuten minä täällä - palkatta johtotasolla. Sehän on ulkomaalaisen hyväksikäyttöä. Sairaala ei ikinä saisi toista yhtä pätevää ja minä menettäisin hyvän työn. On tilanteita jolloin raha ei ole kaikkein tärkein juttu. Ulkomaalaiselle tällainen voi olla paras mahdollisuus integroitua yhteiskuntaan ja vähitellen päästä töihinkin.
Lähetä kommentti