Helsingin kaupungin karttarekisteri: Siltasaarenkatu

Helsingin kaupungin karttarekisteristä löytyy karttojen lisäksi myös havainnekuvia. Alla kaksi suunnitelmaa Siltasaarenkadusta (silloinen Hämeenkatu) Toisen linjan ja Kallion kirkon välistä vuodelta 1919.

Ensimmäisessä kuvassa katu on kävelykatuna ja keskellä on puisto. Lapsiperheet ja pyörätuoleilla liikkuvat paheksuisivat varmasti portaita kävelyreiteillä, mutta ne on kyllä kauniit. Toisessa kuvassa raitiovaunu kulkee kadulla. Ilmeisesti se on kuitenkin yleisessä käytössä, kun kuvassa on myös muutama hevosvaunu. Kadun ylittää kahdessa kohdassa tyylikkäät kävelysillat.

Yritin ottaa valokuvan samasta paikasta, mutta harmikseni en päässyt kattojen tasalle. Jostain syystä tällaiset havainnekuvat tehdään täysin mahdottomista perspektiiveistä. Ehkä Ympyrätalon katolta saisi vastaavan kuvakulman? Käytännössä kuitenkin kaupunkia observoidaan katutasolta eikä ilmasta. Tämä kuva on kuitenkin samasta paikasta:

Katu on kevyen liikenteen käytössä. Tontille ajoa ja huoltoliikennettä siinä on tosin ajoittain. Raitiovaunu kulkee kyllä läheltä, heti kuvan oikealla puolella Porthaninkadulla, mutta Siltasaarenkadulla se ei tässä kohtaa mene. Olisikohan ollut liian jyrkkä mäki vanhoille vaunuille? Puistoista tai portaista ei ole tietoakaan. Kadun yläpäässä on kyllä kaksi puistonpenkkiä, mutta ne on sen näköiset että joku on varastanut ne jostain oikeasta puistosta. Voi tietysti olla että ne on siinä ihan tarkoituksella. Kadun oikealla puolella talot rajautuvat katuun, mutta vasemmalla puolella talojen ja kadun välissä on parkkipaikkoja ja muuta sälää. Minä asun kauimmaisessa talossa oikealla puolella katua.

Keskimääräiset joukkoliikenteen matka-ajat

Minulla on ollut pitkään projektina visualisoida joukkoliikenteen keskimääräisiä matka-aikoja Helsingin alueella. Viime viikonlopun aikana pääsin projektin kanssa vihdoin eteenpäin ja nyt on aineistoa vihdoin julkaisukunnossa.

Alla olevassa kartassa näkyy keskimääräiset matka-ajat (odotus aika huomioiden) Siltasaarenkadulta muualle pääkaupunkiseudulle. Vihreät pallurat kuvastavat nopeaa matka-aikaa ja punaiset pidempää. Klikkaamalla kuvaa pääsee albumiin jossa voi tarkastella matka-aikoja useasta eri lähtöpisteestä. Kuvien kuvateksteissä on hiukan analyysiä.

Valmistusprosessista

Tarkoitus oli siis hakea reittioppaan ehdottamia matka-aikoja lähtöpisteen ja satunnaisesti valittujen päätepisteiden välillä. Aluksi piti tietysti keksiä lista satunnaisia tai tasaisesti jakautuneita osoitteita ympäri pääkaupunkiseutua joihin laskea matka-ajat. Se olikin yllättävän vaikeaa. Löysin listan kaupunginosista jotka sain muutettua KKJ-koordinaatti muotoon, mutta reittiopas ei hyväksy luotettavasti muuta kuin postiosoitteita muotoa “Esimerkkitie 1, Espoo”. En keksinyt mitään automatisoitua tapaa muuttaa listaa kaupunginosien nimiä tai koordinaatteja osoitteiksi. Postilla ja Väestörekisterikeskuksella on tietysti kattavat osoitetietokannat, mutta ne on jostain absurdista syystä sellaista salaista tietoa jota ei voi internetissä ilmaiseksi jakaa. Päädyin lopulta ottamaan pääkaupunkiseudun Siwa- ja Valintatalo-kauppojen osoitteet aineistoksi. Vaikka kukaan ei tietysti halua Kalliosta lähteä johonkin Myyrmäen Siwaan, joku saattaisi hyvinkin haluta lähteä Kalliosta Myyrmäen Siwan vieressä asuvan kaverinsa luokse. Oletettavasti lähikauppojen jakauma noudattaa väestön jakaumaa suhteellisen tarkasti. Ihan joka alueella lähikauppoja ei ollut (tai ne olivat Keskon tai S-ryhmän kauppoja), joten lisäsin mukaan katvealueilta joitain kymmeniä osoitteita.

Rakensin Excel-työkirjan jossa makro hakee WebQueryn avulla viisi matkaehdotusta Reittioppaan mobiili-version nettisivuilta. Haku koskee lähtöjä alkaen 4.12.2009 kello 12. Eli siis keskellä päivää arkena. Viikonloppuisin tai ruuhka-aikana matka-ajat (tai ainakin odotusajat) olisivat tietysti erilaisia.

Näistä viidesta ehdotuksesta makro hakee viisi matka-aikaa ja neljä vuorojen välistä odotusaikaa. Matka-ajoista otin tavanomaisen keskiarvon, joka kuvastaa matka-ajan odotusarvoa. Odotusajan odotusarvon laskin oletuksella, että matkustuspäätös tehdään ennen aikataulujen katsomista (jolloin matkustaja odottaa joko pysäkillä tai aikataulun katsomisen jälkeen ensin kotona ja sitten pysäkillä). Otin vuorovälien puolikkaista vuorovälien pituudella painotetun keskiarvon, koska tavallinen keskiarvo antaisi harhaisia tuloksia. Esimerkiksi jos vuorovälit olisivat 20 min, 0 min, 0 min ja 0 min (eli neljä bussia tulisi yhdessä sumpussa kahdenkymmenen minuutin välein), näiden puolikkaiden tavanomainen keskiarvo olisi 2,5 minuuttia vaikka keskimääräinen odotus olisi oikeasti 10 minuuttia. Laskemalla painotettu keskiarvo saadaan luotettava odotusajan odotusarvo. (Sekavaa?) Ynnäämällä matka-ajan ja odotusajan odotusarvot yhteen sain arvion kokonaismatka-ajasta.

Makro toistaa haun jokaiseen määränpäähän (123 hakua) ja tallentaa tulokset taulukkoon.

On tietysti mielipide kysymys miten matka-aikaa ja odotusaikaa pitäisi painottaa. Jonkun näkökulmasta pysäkillä odottaminen on viheliästä touhua kun taas bussissa on kiva istua, jolloin odotus-aikaa pitäisi painottaa suuremmalla kertoimella kuin matka-aikaa. Toisaalta jonkun mielestä hyvinkin harva yhteys voi olla täysin riittävä, jos välineet kulkee aikataulussa. Etenkin lähijunan käyttäjä saattaa olla täysin tyytyväinen harvaankin vuoroväliin, koska voi odottaa mukavasti kotona. Toisaalta tiheä vuoroväli on hyödytön jos vuorot kulkevat usealta eri pysäkiltä eikä aikatauluihin voi täysin luottaa. Jos on käytettävissä kaksi pysäkkiä joista molemmista menee matkustajan kannalta yhtä hyvä linja kymmenen minuutin välein, pitää matkustajan käytännössä valita kummalla hän odottaa, jolloin käytännössä vuoroväli on kymmenen minuuttia eikä viisi. Käytännön matkustusmukavuuden kannalta nämä, ja toki monet muutkin seikat (esimerkiksi vaihtojen määrä), jäävät tässä analyysissä huomiotta.

Gpsvisualizer.com –sivuston avulla hain valitsemieni osoitteiden koordinaatit ja loin kartan jossa palluroiden väri perustuu kokonaismatka-aikaan. Lopputuloksista otin ruutukaappauksen ja siirsin Picasaan kansan iloksi.

Excel-taulukkoa josta löytyy sama tieto numeromuodossa voi tarkastella tästä Office Liven välityksellä.

Lopuksi vielä yhteenvetotaulukko kaikkien matka-aikojen keskiarvosta:

Lähtöpaikka	Keskimääräinen matka-aika
Elielinaukio	35
Siltasaarenkatu	40
Caloniuksenkatu	41
Punavuorenkatu	46
Melkonkatu	54
Niittykallio	59
Bredankuja	60

Tässä olisi tietysti järkevämpää ottaa määränpäiden kiinnostavuuden mukaan painotettu keskiarvo, mutta validien painojen keksiminen on hankalaa. Sitä paitsi tämäkin todistaa mielestäni riittävän hyvin että Kallio on hyvä paikka ihmisen asua. Punavuori on sen sijaan keskeiseen sijaintiinsa verrattuna yllättävänkin kaukana kaikesta. Niittykallion huono menestys on minulle yllätys, kun muistelee miten nopea se länsiväylän bussi oli, mutta toisaalta sieltä ei tosiaan ole suoria yhteyksiä juuri minnekään Rautatieaseman itäpuolella. Voi olla että numero paranee kuhan Niittymaan metroasema valmistuu. Yhteydet Elielinaukiolta ovat, kuten arvata saattaa, ylivoimaisen hyvät.

Koiravahtina

Olen muuttanut täksi viikoksi Kauniaisiin pitämään huolto Riikan vanhempien koirasta. Josie on täällä myös. Näiden yksilöiden toimintaa seuratessa olen tullut vakuuttuneeksi siitä että koirat ovat keskimäärin aika hölmöjä.

Yksi beagle pitää majaa yläkerrassa, koska ei suuren ja pelottavan labradorinnoutajan pelossa uskalla tulla alas. Paitsi jos tarjolla on ruokaa tai potentiaali saada ruokaa. Labradorinnoutaja Frida haluaisi leikkiä Josien kanssa (Josien tulkinnan mukaan raadella pieniksi paloiksi tai lytätä pannukakuksi), mutta ei uskalla tai osaa mennä portaita ylös. En tiedä kumpi on säälittävämpi: se joka pelkää portaita vai se joka pelkää sellaista   labradorinnoutajaa joka pelkää portaita.

Olen joka tapauksessa päättänyt viettää päiväni alakerrassa, siinä toivossa että se houkuttelisi Josien voittamaan pelkonsa. Toistaiseksi muutosta ei ole tapahtunut. Lounaan loppupuolella tosin Josie uskaltautui keittiöön ja ulos lähtiessä koirat parveilevat rauhallisesti oven läheisyydessä.

Ulkona koirat käyttäytyvät pääosin siivosti, Frida kävelee edellä ja Josie takana. Kerran tai kaksi kävelyn aikana Frida innostuu “leikkimään” Josien kanssa, mutta Josie ottaa asian suhteellisen rennosti eikä varsinaisesti välttele Fridan läheisyyttä. Se nyt vaan on niin että Josie preferoi perässä kävelyä toisin kuin kaikki muut koirat.

Alla linkit muutamiin kävelyihin. Täällä on suhteellisen hyvät ulkoilutusmahdollisuudet, mutta autoteitä on kyllä vaikea välttää. Vaikka näillä asuinkaduilla ei tietysti liikennettä ole juuri ollenkaan, niin ne on silti vähän stressaavia kun on mukana kaksi itsetuhoista koiraa. En ole tosin varmaankaan vielä optimi-reittejä paikallistanut.