Varmaan tuota äskeistä kirjoitusta lukiessani ihastelitte kovaan ääneen miten kiinnostavia kaupunginosatason tilastot ovat.
Onhan ne tosiaan hyvin jänniä! Helsingin kaupungin Tietokeskus tuottaa näitä Helsinki alueittain -nimisessä julkaisussa suhteellisen luettavassa muodossa (no ei se nyt mikään “Ilkka Remes” ole, mutta on se helpompaa luettavaa kun vaikkapa EKP:n Monthly Bulletin). Löysin tämän prujun vasta tällä viikolla, vaikka olen sellaista haaveillut jo pitkään. En ehkä niinkään Helsinki-aiheisesta, sen tuntee jotenkin ilman tilastojakin, mutta esimerkiksi nyt lomalla olisi Porvoo-aiheinen tilastokirja ollut kiva. Olisi voinut tarkastaa kirjasta oleelliset tilastot: ketä siellä asuu, mitä he tekevät työkseen ja missä. Tiedän siellä olevan teollisuutta ja Antti kertoi että joku hänen työkaveri pendelöi Porvoosta, mutta tällaiset anekdootit johtavat helposti harhaan. Onko se lähinnä koulutettujen Helsingissä töissä käyvien kaupunki vai duunareiden ja työvoiman ulkopuolisten? Tilastojen kautta voisi hahmottaa kaupungin huomattavasti paremmin kun kiertelemällä Lonely Planet kourassa historiallisessa keskustassa. Tilastovihosta voisi vilkaista vaikkapa kuinka paljon sen historiallisen keskustan väestö poikkeaa kaupungin keskivertoväestöstä niin tietää kuinka harhaisen kuvan turistina saa. Tuollaisen tilastokirjan ottaisin mielelläni tavallisen matkaoppaan rinnalle tai tilalle. Olen vakuuttunut että jos Tietokeskus markkinoisi tuota kirjaa vähän paremmin, se olisi myyntimenestys kaikkien Helsingissä vierailevien tilastonörttituristien joukossa!
Jos tällainen kirja olisi Frankfurtista, ostaisin sen heti. Ikävä kyllä täkäläiset tilastoviranomaiset eivät nähdäkseni tarjoa kaupunginosa-tason tietoa ollenkaan, eikä ylipäätään mitään järkevää muuta kuin saksaksi.
7 kommenttia:
Olisiko niin, ettet vielä sujuvasti lue saksankielisiä kirjoja!!??
Ikävä kyllä. Olen huomannut että laitan joskus verbin suomenkielisissä lauseissa saksalaisittain lauseen loppupäähän, mutta tämän kieliopillisen erikoisuuden lisäksi en ole kieltä omaksunut oikeastaan ollenkaan. Eikä sekään varmaan ole Saksassa opittu ominaisuus vaan asia minkä nyt sattumalta olen huomannut. Ennen merkinnän julkaisua siirtelen usein verbejä lähemmäs lauseen alkupäätä, niin tämä outous ei ehkä näy lopullisessa tekstissä.
Noista tekisi mukavan aluekatsauksen wikipediaan. Meinasi mennä työpäivä pilalle (työtehokkuuden kannalta) kun rupesin silmäilemään liitetaulukoita. Ehdin tutkia sieltä seuraavat seikat ennen kuin totesin, että projekti pitänee jättää myöhemmälle.
Ei tullut yllätyksenä, että ainoat peruspiirit, joissa 19-39 vuotiaita on yli puolet ovat Kallio ja Alppiharju, Vallila hieman niitä jäljessä.
Kouluikäisiä lapsia (0-15v) on suhteessa eniten Tuomarinkylässä, Itä-Pakilassa ja Puistolassa, kun taas eläkeläisiä (65-) on suhteessa eniten Maunulassa, Kulosaaressa ja Myllypurossa.
Ruotsinkielisiä on eniten Kulosaaressa (19,6 %), Ullanlinnassa ja Lauttasaaressa.
Ylätys ei liene se, että vähiten ruotsinkielisiä (1,7 %) ja ylivoimiasesti eniten maahanmuuttajataustaisia (20,1 %) on Jakomäessä.
Mielenkiintoisia ovat myös kauppakamarin tarjoamat (Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen tilastopalvelun tuottamat) pääkaupunkiseudun tuotanto- ja liikevaihtotilastot.
Vielä sen verran erehdyin tuota tilastoa tutkimaan, että huomasin, että joukossa "Muut (laitosväestö, alue tunt. ym.)" suomenkielisten osuus on pienempi kuin missään muussa ja ulkomaalaistaustaisten osuus suurempi missään muussa joukossa. Jännää myös se, että tuon joukon suhdelukuja ei ole valmiiksi laskettuna. Ehkä tiedot eivät siltä osin ole vertailukelpoisia.
Suhdelukujen puute laitosväen osalta hämmensi minuakin. Ehkä tommonen "muu" ryhmä ei ole tulkinnallisesti kovin kiinnostava, kun ei ole oikein varmuutta mistä porukasta on kyse?
Arvelinkin että innostuisit tosta. En tajua miten en ollut aiemmin tosta kirjasta kuullut, olen nyt kuitenkin suhteellisen paljon tilasto-nörttipiireissä ollut. Voisi Tietokeskus markkinoida tota vähän tehokkammin. Tosta kirjastahan saisi yksinään yhden Turhan Tiedon Illan järjestettyä.
Mitä kautta muuten päädyit lukemaan tota? Mä olen joskus ajautunut tonne Lauttasaarta koskevan wikipedia-artikkelin kautta (muistaakseni ennen Dädin läksiäisiä). Silloin taisin Excelin puutteesta johtuen välttää tietojen syvällisemmän tarkastelun.
Pitkällä bussimatkalla Frankfurt-Hahn lentokentältä pohdiskelin mitä kaikkea kiinnostavaa tilastoa olisi saatavilla hypoteettiseen tilasto-matkaoppaaseen (toiset haaveilee kahvilan perustamisesta, jotkut tilasto-matkaoppaiden tekemisestä). Sellaisen tarve yleisellä tasolla heräsi taas Porvoossa, kun mietittiin mikä se kaupunki oikein on. Loman jälkeen sitten katsoin onko Helsingin kaupungilla jotain tilastotarjontaa ja yllätyin todella positiivisesti (tavallaan tietysti pettymys, kun kilpailu alalla olikin yllättävän kovaa).
Iso osa noista Helsinki alueittain tiedoista on varmaan suoraan Tilastokeskukselta, eli ne datat saisi kai periaatteessa ilmaiseksi ja helposti mistä Suomen kaupungista vain (pitäisi vain maksaa siitä työajasta joka lähettämiseen ja yksityisyydensuojan varmistamiseen menee). Eli tuollaisen tekemisen kustannukset eivät olisi mitenkään älyttömän suuret. Toki oikean rahan tekeminen matkaoppaalla vaatisi ulkomaisten kaupunkien käsittelyä, ja se on taas hankalaa kun ei muissa maissa ole vastaavia rekistereitä. Eli ei näistä matkaoppaista mun elinkeinoa tule. Mutta sitä kautta siis löysin prujun.
Lähetä kommentti