Olen Hesarista oppinut että kesäisin kuuluu olla sarjoja, kuten “Missä sauna on?” tai “Palautuspullojen jännittävä elämä”. Nämä sarjat koostuvat käsittääkseni useista artikkeleista, joiden yhdistävänä tekijänä on sama aihepiiri ja ettei mikään niistä ainakaan yksinään ylittäisi uutiskynnystä. Joka tapauksessa tällaisia sarjoja kuuluu kunnioitettavissa julkaisussa olla, joten luonnollisesti Ilkka Frankfurtissa noudattaa tätä hienoa perinnettä. Eli siis nyt alkaa Öko-, eli suomeksi Eko-, sarja.
Ensimmäisenä aiheena on vesimittari. Tässä asunnossa on huoneistokohtainen vesimittari. Se on ovelasti sijoitettu kylppäriin, vessanpöntön viereen, mistä sen taatusti näkee joka päivä. Eli tahtomattaankin joutuu seuraamaan omaa vedenkulutusta.
1.6 kun tänne muutettiin, mittari näytti 666,6 kuutiometriä.
Nyt, 25.6, mittari näyttää 671,2 kuutiometriä.
Eli me ollaan käytetty 4,6 kuutiometriä vettä 25 päivässä. Eli me käytetään vesijohtovettä keskimäärin 92 litraa per henkilö per päivä. Motivan mukaan suomalaiset käyttävät keskimäärin 155 litraa päivässä, josta tosin on 20 litraa pyykinpesu varten. Mutta silti ollaan siis selvästi keskiarvon alapuolella. Tavoitetaso on 130 litraa, eli vaikka ottaa huomioon pyykinpesun, me ollaan 18 litraa tavoitetasonkin alapuolella!
En ole varma, kun Suomessa meillä ei ollut vesimittaria, mutta luulen että olen aina aikaisemmin ollut keskiarvoa suurempi veden kuluttaja. Nautin pitkistä suihkuista aamulla. Mutta tämä vesimittari muistuttaa jatkuvasti vedenkulutuksesta, ja sen takia pidän nykyään suihkua aina puolella teholla.
Periaatteessa me maksetaan vedestä, mutta en tiedä mitä se maksaa enkä ole yhtään laskua vielä nähnyt. Eli en usko että kyseessä on taloudellinen insentiivi. Asioiden mittaaminen itsessään vaikuttaa käytökseen. Samalla tavalla kun askelmittari lisää kävelyä, vedenkulutusmittari vähentää veden käyttöä.
Hieno Öko-teko Saksalta!
5 kommenttia:
Minäkin haluan vesimittarin!
Mahtavaa! Taloyhtiö voisi lisäksi vedota asukkaiden kilpailuviettiin ja palkita joka kuukausi säästeliäimmän veden käyttäjän.
Lisääkö askelmittari tosiaan kävelyä? Pitäisikö silloin vaa'an vähentää painoa ja kellon nopeutta?
Yleinen viisaus yritysmaailmassakin on, että sitä saa mitä mittaa. Ihmisten kilpailuvietti ajaa yrittämään parantaa mitattuja tuloksia, etenkin silloin kun tulos tulee heti. Tyyliin "kävelempä tuota pidenpää reittiä, niin saan uuden tavallisen arkipäivän ennätyksen".
Vaaka ei anna samalla tavoin välitöntä palautetta kuin askelmittari tai vaikkapa auton kulutusmittari. Vaikka vaaka antaisi punnitustuloksen digitaalisesti monen numeron tarkkuudella, tuloksessa on liikaa satunnaisvaihtelua (milloin ollut vessassa, paljonko juonut ym), jotta sen tulokset auttaisivat yhtä paljon.
Meidän talossa on puhuttu ja kaivattu huoneisto- vesimittareita, kun asukasrakenne on 1h - 5h per
samansuuruiset asunnot, eräillä kotipyykinpesu -
toiset maksavat pesukonekäytöstä jne pientä jäkätysaihetta. Ovat kuulema kalliita asentaa.
Ihan kivahan se olisi - ettei vaan jäisi likaiseksi! Askelmittariin piti ottaa niin pitkiä askeleita, etten jaksanut.
Lähetä kommentti