Olen Euroopan Keskuspankin tilasto-osastolla. Työnjako Eurostatin ja EKP:n välillä on minulle vielä hiukan epäselvä, mutta ilmeisesti se on tiivistäen se, että Eurostat palvelee Euroopan tarpeita yleisesti, kun taas EKP:n tilasto-osasto palvelee vain EKP:n omaa päätöksentekoprosessia. Meidän asiakkaat on siis talonsisäisiä, kun taas esimerkiksi Tilastokeskus palvelee yleisesti koko yhteiskuntaa. Tilastokeskuksella en oikeastaan asiakkaista kuullut mitään, muuta kuin maksullisen toiminnan yhteydessä. Täällä ne on taas jatkuvasti esillä ja niiden tarpeita pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin ja nopeallakin aikataululla. Tämä on siis ehkä asiakaslähtöisempi tilasto-organisaatio kuin Eurostat tai Tilastokeskus. Käytännössä EKP julkaisee myös tilastoja nettisivuillaan yleisölle, mutta se on kai lähinnä oheistuote.
Minä työskentelen kuukausittaisten suhdannetilannetta kuvaavien taloustilastojen parissa. Sellaisten kuin teollinen tuotanto, liikevaihto, tuottajahinnat, yms. Nämä tilastot tuotetaan kansainvälisten luokitusten mukaan, jotta voidaan tutkia esimerkiksi paperiteollisuuden tuotantoa eri maissa. Näitä luokituksia päivitetään parin vuosikymmenen välein, viimeksi tämän vuoden alusta. Uuden luokituksen käyttöönotto tekee vanhojen aikasarjojen käytön ongelmalliseksi, kun on epäselvää missä määrin vanhojen luokitusten mukaan tehdyt aikasarjat ovat yhteensopivia uusien kanssa.
Tehtäväni on selvittää näiden aikasarjojen yhteensopivuutta. Eli vertaan lyhyempiä aikasarjoja, esimerkiksi vuodesta 1990 alkavia, jotka on tehty uuden luokituksen mukaan, vanhempiin aikasarjoihin jotka on tehty vanhan luokituksen mukaan. Jos nämä aikasarjat ovat riittävän samanlaisia, niin ne voidaan ketjuttaa yhteen. Pitkät aikasarjat ovat ekonomistien mieleen ja auttavat mallinnuksessa ja ennusteiden laatimisessa, niin tästä on selkeää hyötyä asiakkaille. Näitä aikasarjoja on yhteensä aika monta. Muistaakseni kuutta eri tilastoa, kahdeksasta eri maasta tai alueesta, kausitasoituksella ja ilman, ja kymmeneltä eri toimialalta. Yhteensä siis ehkä reilu tuhat aikasarjaparia joita tutkin. Eli homma olisi puuduttavan tylsää (ja varmaan loputtoman hidasta), jos sitä ei voisi automatisoida. Ensimmäinen vaihe on luoda sellaiset työkalut millä tämän työn saa tehtyä järkevästi.
Käytännössä tutkin aikasarjoja FAME –tietokantaohjelmiston ja Excel avulla. Lasken korrelaatiokertoimia, vertailen niitä graafisesti, ym. Tällainen Excel-näppräys on mukavaa. Oikein motivoivaa ja kivaa työtä, ainakin toistaiseksi.
7 kommenttia:
Onko työsi siis puhtaasti tilastotieteilijän eikä ollenkaan ekonomistin työtä?
Ekonomistin työtä tässä on sen verran, että tilastot on taloustilastoja. Siitä on ehkä jonkun verran hyötyä että tietää mitä tilastot kuvaavat ja minkälaisia niiden pitäisi olla. Toisaalta ei tarvitse olla ekonomisti että tajuaa minkä takia kesällä teollinen tuotanto laskee tai ymmärtää että äkilliset useamman kymmenen prosentin muutokset tuotannossa ovat epäilyttäviä.
Tuletko tekemään samaa vertailua koko 6 kuukauden ajan?
Se kaiketi riippuu siitä miten työ etenee. Todennäköisesti saan muitakin hommia jossain vaiheessa, mutta tämä on minun ensisijainen projektini.
Hyvä, että lisäsit tuon viimeisen lauseen, joka mukaan homma on kivaa ja motivoivaa - siihen asti se oli vaikuttanut aika puisevalta. Opitko tässä kenties jotakin uutta?
Kyllä tässä oppii. Oppii käyttämään tätä FAME tietokantaohjelmaa ja Exceliä paremmin. Ja oppii tuntemaan EKPn toimintatavat ja tilastot. Ja tietysti oppii tilastotuotantoa.
Ja on tosiaan myös kivaa. Itsenäinen ongelmaratkaisu on mielenkiintoista. Ei ole mitään valmista ratkaisua miten tämä pitää toteuttaa. Mun pitää miettiä mikä on sarjojen yhdistämisen kannalta oleellista ja tehdä päätös siitä voidaanko ne ketjuttaa vai ei. Ja on tosiaan motivoivaa että työllä on tarkoitus. EKPn kansantalous-osasto lähettää säännöllisin väliajoin vaatimuksia pidemmästä historiadatasta.
Mutta kuten useimmat tilastohommat, tämä kiistatta kuulostaa hyvin tylsältä. Huomaan sen kun muut kuvailevat omia projektejaan. Kaikki kuulostavat tappavan tylsiltä, mutta kaikki ovat käsittääkseni tyytyväisiä. Ihmiset nauttivat oudoista asioista.
Kerroin töissä että poikani on tilastotieteilijä. Ne sanoi ihaillen että poikasi on varmasti hyvin älykäs.
Lähetä kommentti