Wäldchestag on paikallisen turisti-infon mukaan Frankfurtin kansallinen vapaapäivä. Nähdäkseni se ei ole niinkään päivä, vaan pidennetty viikonloppu, koska se alkaa lauantaina ja huipentuu tiistaina. Ei se oikein kansallinenkaan voi olla, jos se on vain paikkakunnan oma juhla. Ainakaan en ole kuullut että Frankfurtillaiset olisivat jotenkin omaa kansaa, vaikka heillä onkin vahva paikallisidentiteetti (en tosin tiedä, en ole jutellut vielä yhdenkään natiivin kanssa). Tapahtuman lähin helsinkiläinen ekvivalentti olisi ehkä jotain silakkamarkkinoiden ja vapun väliltä. Kansa kokoontuu metsään kaupunginlaidalle (jonne pääsee luonnollisesti näppärästi bussilla, ratikalla tai pikarautatiellä, riippuen tulosuunnasta ja omista preferensseistä), jossa on lukuisia pieniä ruoka-, juoma- ja krääsäkojuja, huvipuistolaitteita, pelejä, musiikkia, esityksiä, jne.
Kiertelin siellä tänään reilu viisi tuntia yksikseni. Suurin osa muista harjoittelijoista on nyt matkoilla tai käymässä kotona, kun meillä on pitkäviikonloppu maanantaisen jeesus-juhlan takia, mutta oli oikeastaan aika kiva saada olla rauhassa. Ihmiset on ihan kivoja, mutta yksikseen kiertely on ehkä kuitenkin parasta. Lähinnä söin makkaraa eri muodoissa, luin kirjaa (Mark Twainin “A Tramp Abroad”, aivan loistava matkakertomus Saksasta), join apfelweinia ja kävelin ympyrää. Olen varmaan tulossa vanhaksi kun nautin tällaisista turhanpäiväisistä happeningeista.
Lopuksi tukku kuvia tapahtumasta.
Tämä on currywurst. Fuusiokeittiötä parhaimmillaan: makkaraa ja currymaustetta leivän kanssa. Intialaiset olisivat ylpeitä.
Aamupäivästä väkeä ei ollut kovin paljoa, mutta koko ajan tuli lisää (ainakin kahdeksaan asti, jolloin lähdin pois). Kaikki kojut on jollain tapaa hauskan näköisiä, ei ollenkaan sellaisia ankeita toritelttoja mitä Suomessa jostain syystä harrastetaan.
Linnanmäen Break Dance! –laite oli paikanpäällä.
Noissa jättimäisissä viinilaseissa on jotain ihme marja-mehuja. En maistanut, olisivat varmaan olleet hyviä.
Saksalainen kummitustalo vaikutti kammottavalta. Saksaa puhuva frankenstein on jotenkin huomattavasti pelottavampi kun suomea tai englantia puhuva versio.
Tässä istuin, luin Twainia ja join apfelweinia.
Avoliekillä valmistettiin tuhteja bratwursteja, joista ostin yhden.
Oikein viihtyisän oloinen tapahtuma. Voisi melkein käydä uudestaankin. Tiistaina olisi tosiaan loppuhuipennus, silloin ilmeisesti useimmista toimistoista järjestetään yhteislähtöjä heti puolenpäivän jälkeen. EKP ei tätä perinnettä ikävä kyllä kunnioita, eikä lakkokaan sovi sopivasti samalle päivälle, niin en tiedä miten hyvin silloin ehtii.
8 kommenttia:
Kivaa, että en ole enää ainoa tuntemani henkilö, joka tykkää käydä vaeltelemassa ja katsomassa ihmisiä tyhjänpäiväisissä happeningeissa.
Ihan mukavaa tuollainen vaeltelu. Ensimmäisten ulkomaanmatkojeni yhteydessä kiertelin tavarataloissa katselemassa tarjontaa. Kerran tein todellisen heräteostoksen. Mallinuken päällä näin korean mekon jonka saman tien ostin terhakalle tyttärelleni tuliaiseksi, mahtaneeko muistaa.
Mekko on toki tallella edelleen.Sopii pienelle prinsessalle.
Mukavalta päivältä kuulosti vaeltelu. Currymakkara on kai enemmän loukkaus intialaisia kohtaan, mutta olen käsittänyt sen olevan suuressa suosiossa Saksassa.
23-vuotiaana ei voi olla tulossa vielä vanhaksi. Toisaalta BreakDance on Lintsillä esihistoriaa. Se ilmeisesti poistettiin 2001 ja tilalle tuli jotain kahvikuppeja, joita nettifoorumeilla yleisesti vihataan. Jos oikein käsitin, myös Enterprise on kadonnut (siis se pyörivä, joka nousee vaakatasosta pystyyn, jossa ei edes huomaa pyörivänsä pää alaspäin). Ei taida olla mitään mieltä mennä Lintsille enää.
Kuulostaa ihan hauskalta noi sun kiertelyt. Teillä siis on maanantaina lomaa?
Enterprise tuli juuri takaisin lintsille!!! Breakdancea muistuttava laitekin sieltä mielestäni löytyy, mutta en tiedä on sama pahanolonkone.
Maanantaina on lomaa. En ole täysin selvillä miksi, mutta ilmeisesti tämä on viimeinen pääsiäispäivä.
Ehkä vanhaksi tuleminen on väärä sana, mutta joka tapauksessa muutun. Pari vuotta sitten en todellakaan olisi kiinnostunut tällaisesta happeningista.
Alat ilmeisesti muistuttaa isääsi.
Just vedin Saarioisen täysnakkia uusien perunoiden ja salaatin kanssa mutta nähdessäni Currywurstin vesi oikein herahti kielelle. Aijaijai, Currywursti on kyllä ehkä parasta Saksan snägärisafkaa, varsinkin Hampurissa. Myönnän tosin, että otos on varsin pieni, havaintokohteita on vain Hampurista ja Berliinistä. Täytyypi kokeilla Frankfurtin versiota, kun tulen käymään.
Lähetä kommentti