Olen yrittänyt vapusta alkaen mennä parturiin enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Olen ollut siinä käsityksessä että täällä parturit menevät kiinni kuudelta, jolloin vain lauantai-aamupäivällä tai lounastauolla on realistinen mahdollisuus ehtiä. Kun lauantaisin en ole ehtinyt ja lounastauolla olen syönyt, on operaatio junnannut paikallaan pitkään. Eilen päätin käyttää lounastauon siihen, kun en uuden työkoneen saapumisen liittyvien epämääräisten päivystystehtävien takia voinut kenenkään kanssa sopia meneväni lounaalle.
Muistelin nähneeni haastatteluviikonloppuna halvan parturin silloisen hotellini lähellä, niin suunnistin sinne alueelle. Harhailin siellä aikani, mutta se alue rupesi oikeasti epäilyttämään. Tiesin että se on paikallista “red light districtiä”, mutta haastattelupäivänä en ollut sitä huomannut, niin en ajatellut sen olevan päiväsaikaan mitenkään häiritsevää. Mutta nyt tuntui siltä että kaikki vastaantulijat olivat jotenkin epäilyttävän oloisia. Viimeinen niitti oli kadunkulmassa oleva porukka, joista yksi piikitti toista suoneen. Voi tietysti olla että kyseessä oli akuutti allergiakohtaus ja adrenaliinipiikki tai jotain, mutta joka tapauksessa päätin että käyn parturissa mieluummin muualla.
Aika harvoin tulee sellainen olo että on väärässä paikassa. Voi olla että siihen vaikuttaa pukeutuminen: arkivaatteet päällä sopeutuu paljon helpommin epämääräisellekin alueelle, kun taas pukupäällä tuntuu olevan jotenkin ikävästi esillä. Kaikkien oppaiden ja paikallisten lausuntojen mukaan tämä alue on Frankfurtin epämääräisin. Allekirjoitan lausunnot täysin, se on täysin eri maailmasta kuin muut alueet missä olen toistaiseksi käynyt.
Syötyäni rautatieasemalla, paluumatkalla, parin sadan metrin päässä EKP:n päätornista, huomasin sopivan parturin joka on auki peräti kahdeksaan. Eli parturiin pääsee kuudenkin jälkeen keskustassa, vaikka periferian parturit sulkevat ovensa jo kuudelta. Kävin siellä tänään töiden jälkeen. Kymmenellä eurolla sai kivasti vähennettyä päässä olevaa hiusmassaa ja palvelukin on tyydyttävää.
Nyt on tämäkin ongelma ratkaistu.
8 kommenttia:
Me kysytään aina kaupungissa pidempään asuvalta missä he käyvät ja mennään samaan paikkaan. Ei viitsitä keksiä pyörää uudestaan. Manauksessa kaikki suositteli samaa paikkaa, Chennaissa hylkäsimme ensimmäisen suosituksen ja olemme nyt tyytyväisiä nuorekkaaseen paikkaan jota monet kehuivat. Itse en ole uskaltautunut kuvaamallasi tavalla hakemaan partureita, etenkään hinnan perusteella.On oikeastaan luonnollista että jonkun EKP:n lähellä on erikoisin aukioloajoin varustettu paikka joka saa asiakkaansa näistä virastoista.
Tästä tuli mieleeni parturikokemuksesi Pekingistä. Sillä kerralla ette tietääkseni olleet missään punaisten lyhtyjen alueella vaikka välillä siltä vaikuttikin. Olen saavuttanut suurta suosiota jutunkertojana, kun olen kuvaillut miten sinä kerroit jossain sukujuhlissa dilemmaasi "... mutta mitä tehdä kun olen jo maksanut siitä".
Eli voimmeko päätellä tästä, että ilkka saa mieluummin heroiinipiikistä kuin kommunikoi paikallisten kanssa? :)
Small talk ei ole ihan turhaa jos sillä voi välttää vihamieliset heroiinipiikit...
Kyllä niillä nyt pilkkapuhetta riittää! Ainakin olet nyt siisti ja parturoitu. Ja ihan itse löytämällä.
Allekirjoitan Mummun kommentit. Ainakin on homma hoidossa, ja minun ansioista jo kaksi muuta harjoittelijaa on löytänyt tämän parturin. Jonkun pitää se tieto ensin löytää, jotta sitä voidaan small talkkina jakaa muille.
Täällä ollaan niin vahvasti harjoittelijaporukassa ettei paikallisia tietäjiä oikein ole.
Jonkun on aina oltava edelläkävijä eikä elämä ole kivaa, jollei ole seikkailumieltä.
Joo, Saksan parturi on kyllä hyvä ja halpa. Vastaavasta palvelusta saa maksaa Suomessa keskimäärin jotai 25e, siis jos ottaa hiusten pesun mukaan.
Lähetä kommentti